Oletko sen ikäinen, että olet kokenut rahapelipöydät suomalaisissa ravintoloissa? Sitten niiden aikojen, suomalainen ravintolamaailma on kokenut paljon, eikä kaikki ole ollut vain plussaa. Vuonna 2027 tuleva muutos rahapelilaissa voi tuoda uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille ravintoloille, mutta minkälainen on suomalainen pelaaja?
Suomalainen päivittäistavaraketju Lidl tekee yllättävän käänteen – marraskuussa se avaa Helsingissä pop-up-ravintolan nimeltä Lidlerie, jonka ruokamenun on suunnitellut huippukokki Henri Alén. Ravintola-konsepti yhdistää marketin tuotteet ravintolatason kokemukseen ja hinnoittelu on sen mukainen: annoksista maksetaan ainoastaan raaka-aineiden hinta. Tarjolla on myös Lidlin omia viinejä sekä erityinen hyväntekeväisyyselementti.
Hyvä ruoka, hyvä seura ja hyvänmakuiset juomat, ei ravintolassa ole pakko enää päihtyä. Ei ainakaan sellaisia iltoina, kun siellä järkkäisi peli-iltoja. Ne vain vaativat täysin erilaiset laitteistot ja sisustuksen kuin useimmissa ravintoloissa on aiemmin ollut. Jotta ravintolat saisivat uuden nousukiidon, tulisi ravintoloiden olla valmiita vastaanottamaan laajemman pohjan asiakkaita, ja muovata osa illoista täysin uudelle kohderyhmälle, pelaajille. Pelien parista on helppo kehittää pelien teemoihin sopivia iltoja ja kumppaneita varmasti on löydettävissä vähänkään isommista kaupungeista ainakin – pienet paikkakunnat joutuvat luonnollisesti kehittämään jotain pienempää ja todennäköisesti myös enemmän tehdä itse, mutta ideat toimivat joka paikassa.
Ravintolaruokailun sijaan voi yllättää itsensä – ja lompakon. Kun kulut pysyvät hallinnassa, budjetti ei kaadu. Tärkeintä on tietää, mihin eurot karkaavat – ja käyttää siihen apuna hyviä välineitä. Tässä artikkelissa esitellään käytännön keinoja säästää arjessa, tarkastellaan liittymä- ja sähkösopimusten vertailua sekä näytetään, miten nykyajan viihdettä — kuten suoratoistoa — voi kuluttaa fiksusti. Pysytään omilla kuluilla, mutta ei lipsuta liikaa.
Ravintola Savotta Helsingin Senaatintorin laidalla juhlistaa tänä syksynä 20 vuoden mittaista tarinaansa suomalaisen keittiön puolestapuhujana. Juhlaviikko 6.–12.10. nostaa esiin Savotan juuret ja identiteetin: pöytiin tuodaan Hirvipeijaiset — satokauden rikkaimmat maut, jotka yhdistävät perinteet, kestävän kehityksen ja makuelämyksen yhdellä kattauksella.
Helsinkiläinen Treffi-ravintolat on ottanut käyttöön uuden digitaalisen menuratkaisun, joka tähtää sekä esteettömyyteen että entistä turvallisempaan ravintolakokemukseen. Tämä askel näyttää suuntaa sille, miten ravintolakulttuuri voi modernisoitua EU-suositusten ja asiakasodotusten mukaiseksi.
Vantaalainen Bistro Liekki Talvikkitie on jälleen kerran osoittanut paikkansa Uudenmaan parhaana lounaspaikkana. Se valittiin parhaaksi myös viime vuonna, ja menestys osoittaa paikan vankan aseman lounassyöjien keskuudessa. Viime vuonna Bistro Liekki sijoittui valtakunnallisessa kilpailussa toiseksi, kun tänä vuonna se jäi neljänneksi. Tästä huolimatta se on edelleen ykkönen Uudellamaalla.
Lapinlahden ylpeys, Neste Matin ja Liisan Asema, on tehnyt sen, mitä kukaan ei ole aiemmin onnistunut saavuttamaan. Ravintola on voittanut Edenredin järjestämän Suomen Paras Lounas -äänestyksen jo toista vuotta peräkkäin, mikä on kilpailun historiassa ennennäkemätöntä. Tämä menestystarina pienestä, noin 8 900 asukkaan kunnasta kertoo paitsi laadukkaan ruoan voimasta myös siitä, miten yhteisö voi nostaa paikallisen yrittäjän koko kansan tietoisuuteen. Kilpailuun osallistui yli 5 500 ravintolaa, joista yli 91 500 suomalaista äänestäjää nosti Matin ja Liisan Aseman jälleen ykkössijalle. Voitto ei ole pelkästään kunnia-asia, vaan sillä on ollut käänteentekevä vaikutus ravintolan toimintaan ja tulevaisuuteen.
Suomalaiset suuntaavat yhä useammin ravintolaan etsimään muutakin kuin pelkkää ruokaa. Uusimpien tutkimusten valossa ravintolassa käynti on yhä selvemmin tapa hemmotella itseään ja viettää laadukasta aikaa ystävien sekä läheisten kanssa. Tämä näkemys vahvistuu Viking Linen teettämässä laajassa tutkimuksessa, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista (49 %) pitää itsensä hemmottelua pääasiallisena syynä illastaa ulkona. Tässä korostuu ajatus siitä, että ravintolakäynti on irrottautumista arjesta, pieni luksushetki, joka nostaa mielen yläpuolelle. Laadukas ruoka seuraa tiiviisti perässä kolmannella sijalla (42 %), osoittaen, että makuelämyksellä on edelleen suuri merkitys, mutta se on yhä enemmän osa laajempaa kokonaisuutta. Yhteisöllisyys nousee myös vahvasti esiin, kun 44 % vastaajista mainitsee ystävien ja perheen tapaamisen tärkeimmäksi syyksi.
Teknologisen kehityksen ja digitalisaation kultaisen aikakauden myötä ravintolat ovat kokeneet merkittäviä mullistuksia, jotka ovat muuttanut niin ravintoloiden toimintatapoja kuin asiakaspalvelua pysyvästi. Miten nämä muutokset näkyvät kuluttajille?
