Sampo Kaulanen on jälleen ottanut suorasanaisesti kantaa yrittämiseen, investointeihin ja yritystukiin. Tällä kertaa keskustelun keskellä on Ylläkselle rakennettu Jänkä Resort, johon Kaulanen kertoo sijoittaneensa jo reilusti yli kymmenen miljoonaa euroa. Samalla hän nostaa esille hankkeeseen saadun noin 1,3 miljoonan euron kehittämistuen ja sen herättämän kritiikin.
Kaulanen ei peittele sitä, että julkinen tuki on ollut hankkeelle tärkeä. Häntä kuitenkin ärsyttää keskustelu, jossa yritykselle maksettu avustus nähdään yksinkertaisesti veronmaksajien rahojen käyttämisenä yksityisen yrittäjän hyväksi. Hän muistuttaa samalla, että yritysten kehittämiseen tarkoitetut tukimuodot eivät ole vain yksittäisten tunnettujen yrittäjien käytössä, vaan niitä voidaan myöntää hakemusten ja ehtojen perusteella yrityksille laajemminkin.
Tuki nosti tunteet pintaan
Kaulanen kertoo Jänkä Resortin saaneen ELY-keskuksen kautta noin 1,3 miljoonan euron kehittämistuen hanketta varten. Julkisuudessa hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannuksiksi on aiemmin ilmoitettu 6,7 miljoonaa euroa, josta 1,3 miljoonaa euroa on kerrottu EU osarahoitusosuudeksi. Koko Jänkä Resortin pidemmän aikavälin suunnitelmat ovat olleet ensimmäistä rakennusvaihetta huomattavasti suuremmat.
Kaulasen mukaan yritystuen saaminen ei tarkoita sitä, että rahaa jaettaisiin yrittäjille automaattisesti. Yrityksen pitää rakentaa hanke, investoida, täyttää rahoituksen ehdot ja pystyä perustelemaan suunnitelmansa myös liiketoiminnan kannalta. Jänkä Resortin tapauksessa keskeiseksi ajatukseksi nousi Kaulasen mukaan se, ettei vastaavanlaista matkailutuotetta löydy alueelta ja toimintaa halutaan rakentaa ympärivuotiseksi.
Yritystukien ympärillä käytävä keskustelu ei tietenkään koske vain yhtä matkailuyritystä. Julkisen rahan käyttäminen yksityisten yritysten investointeihin herättää säännöllisesti kysymyksiä siitä, kuinka paljon yhteiskunnan kannattaa osallistua yritysten riskien jakamiseen. Toisella puolella vaakakupissa ovat investointien mahdollisesti synnyttämät työpaikat, verotulot ja alueellinen elinvoima.
Jänkä hakee ympärivuotisuutta
Ympärivuotisuus on Lapin matkailussa kiinnostava mutta vaikea tavoite. Talvisesonki tunnetaan kansainvälisesti, kun taas kevään ja alkukesän hiljaisemmat viikot voivat olla matkailuyrityksille huomattavasti haastavampia. Kaulanen kertoo, että Jängän ensimmäisenä kesänä kioski oli kiinni vain toukokuun ja juhannuksen välisen ajan.
Suunnitelma on jo seuraavaksi viedä toimintaa pidemmälle. Kaulasen mukaan majoitusta aiotaan myydä tulevaisuudessa myös tuolle hiljaisemmalle jaksolle, mikä tarkoittaisi käytännössä entistä aidompaa ympärivuotista toimintaa. Ravintolan kannattavuuden rakentaminen ympäri vuoden voi hänen mukaansa olla vaikeampaa, mutta senkin eteen tehdään töitä.
Jänkä Resortin nykyiseen kokonaisuuteen kuuluu 13 premium-tason villaa, ja ensimmäisen vaiheen majoituskapasiteetiksi kerrottiin rakennusvaiheessa yhteensä 52 vuodepaikkaa. Resortissa toimii lisäksi 60-paikkainen ravintola, jonka konseptia on rakennettu yhdessä keittiömestari Hans Välimäen kanssa. Kokonaisuuden tarkoituksena on yhdistää korkeatasoinen majoitus, Lapin luonto, ruoka ja erilaiset elämykset saman matkailutuotteen alle.
Työpaikat ovat Kaulaselle vastaus kritiikkiin
Kaulanen nostaa tukikeskustelussa vahvasti esille työllistämisen. Hän kertoo palkkalistoilla olleen nyt 14 vakituista työntekijää, minkä lisäksi resortin toiminta tuo töitä siivoukseen, kiinteistöhuoltoon ja erilaisiin rakennus- sekä kunnostustöihin. Hänen näkökulmastaan yritystuen vaikutusta ei siksi pitäisi tarkastella ainoastaan yritykselle maksettuna euromääränä.
Ympärille syntyvät ostot ja palvelut kuuluvat matkailuinvestoinnin laajempaan vaikutukseen. Rakennusvaihe työllistää eri toimijoita kuin valmis lomakeskus, ja toiminnan käynnistyessä tarvitaan henkilökuntaa esimerkiksi majoitukseen, ravintolaan, huoltoon ja asiakaspalveluun. Kaulanen kiteyttää asian omalla tavallaan toteamalla, että hankkeen kautta leipää on kannettu jo aika moneen talouteen.
Samalla yrittäjä kertoo oman tilanteensa olevan edelleen varsin erilainen kuin miljoonahankkeen ulkopuolelta voisi kuvitella. Hän sanoo, ettei pysty vielä nostamaan Jänkä Resortista itselleen kuukausipalkkaa, vaan hänen palkkansa tulee hillitysti aiemman kaupan myynnistä saaduista varoista. Tilanne on hänen mukaansa jatkunut jo yli kolme vuotta, sillä rakentaminen ja uuden liiketoiminnan opettelu ovat vaatineet aikaa.
Avajaispäivä tuntui hurjalta
Jänkä Resort avasi ovensa loppuvuodesta 2025, jolloin vuosia valmisteltu hanke muuttui työmaasta oikeaksi matkailuyritykseksi. Julkisuudessa rakennustöiden kerrottiin alkaneen Ylläksellä elokuussa 2024, joten ensimmäisen vaiheen rakentaminen eteni verrattain tiiviissä aikataulussa. Kaulaselle itse avajaispäivä oli kaikesta valmistautumisesta huolimatta erikoinen hetki.
Hän kuvailee tunnelmaa suorastaan hulluksi. Taustalla oli valtava henkilökohtainen taloudellinen riski, sillä Kaulanen kertoo laittaneensa hankkeeseen reilusti yli kymmenen miljoonaa euroa ilman aiempaa kokemusta vastaavan lomakeskuksen pyörittämisestä. Lähtötilanteessa myöskään valmista asiakaspohjaa ei ollut olemassa.
Myös konseptit ja työyhteisö oli rakennettava lähes tyhjästä. Henkilökunta oli Kaulaselle uutta ja työntekijät olivat aluksi vieraita myös toisilleen, joten samaan aikaan opeteltiin sekä käytännön toimintaa että uuden yrityksen kulttuuria. Oman lisämausteensa projektiin on tuonut tv-ryhmä, joka on Kaulasen mukaan seurannut matkaa ja sitä, miten suuren riskin ottaneelle yrittäjälle lopulta käy.
Kymmenien miljoonien suunnitelma kasvoi vaiheittain
Jänkä Resortista kerrottiin ensimmäisen kerran laajemmin vuonna 2024, jolloin koko hankkeen pitkän aikavälin kokonaisuudesta puhuttiin jopa noin 30 miljoonan euron projektina. Ensimmäinen rakennusvaihe oli selvästi tätä pienempi, ja sen kustannusarvioksi ilmoitettiin aluksi noin kuusi miljoonaa euroa. Projektin edetessä kustannukset kuitenkin nousivat alkuperäisestä arviosta.
Kaulanen kertoi vuoden 2025 aikana hankkeeseen kuluneen jo noin yhdeksän miljoonaa euroa. Nyt hän puhuu reilusti yli kymmenen miljoonan euron omasta panostuksesta, mikä kertoo projektin mittakaavan kasvaneen rakentamisen ja toiminnan käynnistämisen aikana. Luvut eivät ole täysin keskenään vertailukelpoisia, koska julkisuudessa on eri vaiheissa puhuttu sekä ensimmäisen rakennusvaiheen kustannuksista että yrittäjän laajemmasta kokonaispanostuksesta.
Jänkä Resortin ensimmäisessä vaiheessa rakennetut villat muodostavat näkyvimmän osan kokonaisuudesta. Resortin omien tietojen mukaan huviloissa on suuret maisemaikkunat ja omat porealtaat, ja palvelukokonaisuutta täydentävät ravintola sekä erilaiset Lapin elämykset. Sijainti Äkäslompolon tuntumassa tuo resortin lähelle Ylläksen matkailupalveluja mutta jättää samalla tilaa luonnonrauhaan nojaavalle konseptille.
Kaulanen ehdottaa verohuojennusta
Kaulanen nostaa yritystukikeskustelun yhteydessä pöydälle myös vaihtoehtoisen tavan kannustaa yrittäjiä investointeihin. Hänen mielestään yrityksen tai omaisuuden myynnistä syntyviä voittoja voitaisiin tietyissä tilanteissa kohdella verotuksessa kevyemmin, jos rahat sijoitetaan suoraan uuden liiketoiminnan rakentamiseen. Ajatuksena olisi ohjata pääomaa kuluttamisen sijasta uusiin investointeihin.
Kaulanen vertaa Jänkä Resortin saamaa noin 1,3 miljoonan euron avustusta veroihin, joita hän kertoo maksaneensa aiemman kauppansa myynnistä. Hänen mukaansa tukisummaa pitäisi tarkastella tätä laajempaa kokonaisuutta vasten. Kaulanen arvioi, että verohuojennuksen avulla hän olisi voinut sijoittaa hankkeeseen vielä noin kolme miljoonaa euroa enemmän ja mahdollisesti myös palkata henkilöstöä nopeammin.
Kyse on Kaulasen omasta ehdotuksesta eikä nykyisen verojärjestelmän toimintamallista. Se osuu silti suoraan pitkäaikaiseen talouspoliittiseen kysymykseen siitä, kannattaako uusia yritysinvestointeja vauhdittaa suorilla avustuksilla, verohelpotuksilla vai jättämällä päätökset kokonaan markkinoille. Jänkä Resort toimii tässä keskustelussa konkreettisena esimerkkinä siitä, miten julkinen rahoitus, yrittäjän oma pääoma ja suuri liiketoimintariski voivat yhdistyä samassa hankkeessa.
Kommenttikenttä tarjoaa konsultteja
Kaulanen suhtautuu sosiaalisessa mediassa saamiinsa neuvoihin tutun humoristisesti. Hän kertoo kollegansa kysyneen hiljattain, neuvooko kukaan häntä koskaan yritystoiminnan kanssa. Vastaus löytyi nopeasti kommenttikentistä.
Kaulasen mukaan neuvoja tulee käytännössä aina, kun hän julkaisee jotain. Hän huomauttaa samalla piikikkäästi, etteivät kommenttikenttien innokkaimmat konsultit välttämättä itse toteuta samanlaisia hankkeita tai ota vastaavia taloudellisia riskejä. Kritiikki yritystuista näyttää olevan aihe, jossa tämä ero neuvojen ja tekemisen välillä osuu häneen erityisen voimakkaasti.
Hän ei myöskään sano hakevansa hankkeellaan tai kirjoituksellaan taputuksia selkään. Viesti on pikemminkin se, että valtavan investoinnin, vuosien työn ja työllistämisen keskellä yksittäisen tukisummaa koskeva arvostelu alkaa tuntua yksinkertaistavalta. Kaulanen toivookin kriitikoiden pitävän ainakin osan yritystukikommenteistaan omana tietonaan.
Jängän seuraava vaihe alkaa arjesta
Resort on nyt siinä vaiheessa, jossa rakennushankkeen näyttävyys vaihtuu vähitellen tavalliseen yritysarkeen. Asiakkaat pitää löytää myös sesonkien ulkopuolella, henkilöstön työt on pystyttävä turvaamaan ja ravintolan sekä majoituksen käyttöasteet pitäisi saada riittävän korkealle. Samalla uuden matkailukohteen tunnettuutta rakennetaan sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla.
Kaulanen vaikuttaa suhtautuvan tähän vaiheeseen yhtä aikaa vakavasti ja itselleen tyypillisellä huumorilla. Hän kuvaa koko projektia jännäksi poluksi, jolla jokainen päivä tarjoaa uuden seikkailun. Taloudellinen riski ei ole poistunut ovien avauduttua, sillä vasta pidempi toimintahistoria näyttää lopulta, kuinka kannattavaksi suurinvestointi muodostuu.
Lähivuosien kannalta muutama asia nousee Jänkä Resortissa muita tärkeämmäksi:
- ympärivuotisen majoitusmyynnin kasvattaminen myös kevään ja alkukesän hiljaisemmille viikoille
- ravintolatoiminnan kannattavuuden vahvistaminen matkailusesonkien ulkopuolella
- vakituisen henkilöstön ja alueelta ostettavien palvelujen työllistävän vaikutuksen säilyttäminen
- kansainvälisen asiakaskunnan kasvattaminen ja uuden premium-konseptin tunnetuksi tekeminen
- seuraavien investointien mitoittaminen sen perusteella, kuinka ensimmäinen toimintavaihe onnistuu.
Ensimmäinen iso askel on joka tapauksessa otettu, sillä vuosien rakentamisen jälkeen Jänkä Resort on muuttunut suunnitelmista toimivaksi matkailukohteeksi. Seuraava vaihe ei ratkea rakennuspiirustuksilla vaan varauskalentereilla, asiakaskokemuksilla ja yrityksen tuloksella. Juuri siinä vaiheessa miljoonaluokan riskin todellinen lopputulos alkaa vähitellen näkyä.
Yritystuki on vain osa kokonaisuutta
Kaulasen puheenvuorossa yritystuki toimii lopulta lähtöpisteenä paljon laajemmalle keskustelulle yrittämisestä. Noin 1,3 miljoonan euron julkinen rahoitus on suuri summa, mutta samalla se asettuu hankkeeseen, jonka kokonaispanostukset lasketaan jo moninkertaisina miljoonina. Julkisesta tuesta keskusteltaessa molemmat luvut kuuluvat samaan kuvaan.
Jänkä Resortin onnistumista ei myöskään voida vielä lopullisesti arvioida. Matkailukeskuksen ensimmäiset toimintavuodet kertovat, löytyykö kalliille premium-majoitukselle riittävästi kysyntää ympäri vuoden ja pystyykö kokonaisuus kasvamaan suunnitellulla tavalla. Samalla nähdään, kuinka pysyväksi hankkeen paikallinen työllistävä vaikutus muodostuu.
Kaulanen itse ei ainakaan puhu projektista valmiina saavutuksena. Sävy on enemmänkin yrittäjälle ominainen yhdistelmä epävarmuutta, itsevarmuutta ja halua jatkaa eteenpäin. Hänen oma tiivistyksensä on yksinkertainen: posia kohti ja seuraavaa seikkailua päin.
