Ravintola Savotta Helsingin Senaatintorin laidalla juhlistaa tänä syksynä 20 vuoden mittaista tarinaansa suomalaisen keittiön puolestapuhujana. Juhlaviikko 6.–12.10. nostaa esiin Savotan juuret ja identiteetin: pöytiin tuodaan Hirvipeijaiset — satokauden rikkaimmat maut, jotka yhdistävät perinteet, kestävän kehityksen ja makuelämyksen yhdellä kattauksella.
Helsinkiläinen Treffi-ravintolat on ottanut käyttöön uuden digitaalisen menuratkaisun, joka tähtää sekä esteettömyyteen että entistä turvallisempaan ravintolakokemukseen. Tämä askel näyttää suuntaa sille, miten ravintolakulttuuri voi modernisoitua EU-suositusten ja asiakasodotusten mukaiseksi.
Suomalaiset ovat tunnetusti digitaalisen edelläkävijämaan maineessa, ja tämä näkyy vahvasti myös mobiilidatan käytössä. Tilastot kertovat karua, mutta samalla ylpeyttä herättävää kieltä: käytämme mobiilidataa enemmän kuin mikään muu kansa Euroopassa. Tämä johtuu monista tekijöistä, kuten laajasta 4G- ja 5G-verkosta, edullisista liittymähinnoista ja digitaalisten palveluiden arkipäiväistymisestä. Erityisesti etätyön yleistyminen on kiihdyttänyt datan kulutusta entisestään. Kun työt siirtyvät kotikonttoreille, videokokoukset, pilvipalvelut ja muut datasyöpöt sovellukset rasittavat verkkoyhteyksiä aivan uudella tavalla. Lisäksi suoratoistopalvelut, pelaaminen ja sosiaalinen media ovat olennainen osa suomalaisten vapaa-aikaa, mikä lisää painetta liittymien datapaketeille. Jotta pysyisimme ajan tasalla ja nauttisimme nopeista yhteyksistä ilman lisäkustannuksia, on tärkeää tarkistaa säännöllisesti oman puhelinliittymän riittävyys ja ajan tasaisuus.
Digitaalisen markkinoinnin maisema on myllerryksessä, ja sen suurin mullistaja on tekoäly. Perinteinen hakukoneoptimointi, joka on pitkään perustunut klikkausten ja verkkosivuliikenteen kalasteluun, on uudenlaisessa tilanteessa. Hakukoneet kehittyvät nopeammin kuin koskaan, ja yhä useampi haku päättyy jo hakutulossivulle – ilman yhtäkään klikkausta. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä Zero-Click Search. Se pakottaa yritykset miettimään strategiansa uusiksi, jotta ne voivat säilyttää näkyvyytensä ja vaikutusvaltansa tässä uudessa aikakaudessa.
Vantaalainen Bistro Liekki Talvikkitie on jälleen kerran osoittanut paikkansa Uudenmaan parhaana lounaspaikkana. Se valittiin parhaaksi myös viime vuonna, ja menestys osoittaa paikan vankan aseman lounassyöjien keskuudessa. Viime vuonna Bistro Liekki sijoittui valtakunnallisessa kilpailussa toiseksi, kun tänä vuonna se jäi neljänneksi. Tästä huolimatta se on edelleen ykkönen Uudellamaalla.
Lapinlahden ylpeys, Neste Matin ja Liisan Asema, on tehnyt sen, mitä kukaan ei ole aiemmin onnistunut saavuttamaan. Ravintola on voittanut Edenredin järjestämän Suomen Paras Lounas -äänestyksen jo toista vuotta peräkkäin, mikä on kilpailun historiassa ennennäkemätöntä. Tämä menestystarina pienestä, noin 8 900 asukkaan kunnasta kertoo paitsi laadukkaan ruoan voimasta myös siitä, miten yhteisö voi nostaa paikallisen yrittäjän koko kansan tietoisuuteen. Kilpailuun osallistui yli 5 500 ravintolaa, joista yli 91 500 suomalaista äänestäjää nosti Matin ja Liisan Aseman jälleen ykkössijalle. Voitto ei ole pelkästään kunnia-asia, vaan sillä on ollut käänteentekevä vaikutus ravintolan toimintaan ja tulevaisuuteen.
Suomalaiset suuntaavat yhä useammin ravintolaan etsimään muutakin kuin pelkkää ruokaa. Uusimpien tutkimusten valossa ravintolassa käynti on yhä selvemmin tapa hemmotella itseään ja viettää laadukasta aikaa ystävien sekä läheisten kanssa. Tämä näkemys vahvistuu Viking Linen teettämässä laajassa tutkimuksessa, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista (49 %) pitää itsensä hemmottelua pääasiallisena syynä illastaa ulkona. Tässä korostuu ajatus siitä, että ravintolakäynti on irrottautumista arjesta, pieni luksushetki, joka nostaa mielen yläpuolelle. Laadukas ruoka seuraa tiiviisti perässä kolmannella sijalla (42 %), osoittaen, että makuelämyksellä on edelleen suuri merkitys, mutta se on yhä enemmän osa laajempaa kokonaisuutta. Yhteisöllisyys nousee myös vahvasti esiin, kun 44 % vastaajista mainitsee ystävien ja perheen tapaamisen tärkeimmäksi syyksi.
Glögi on enemmän kuin vain juoma; se on syvästi juurtunut osa pohjoismaista jouluperinnettä, joka herättää lämpimiä tunteita ja muistoja jokaisessa kulauksessa. Sen vastustamaton tuoksu, jossa sekoittuvat kaneli, neilikka ja kardemumma, täyttää kodit joulun odotuksen tunnelmalla ja luo täydellisen puitteen pimeiden talvi-iltojen viettoon. Glögi ei ole vain yksinkertainen yhdistelmä viiniä ja mausteita, vaan se edustaa vuosisatojen aikana hioutunutta taidetta, jossa jokaisella ainesosalla on oma merkityksensä. Se on perinne, joka on kulkenut sukupolvelta toiselle ja muotoutunut matkan varrella uusien makujen ja trendien myötä. Glögin suosio heijastaa sen kykyä sopeutua muuttuvaan maailmaan ja säilyttää samalla perusolemuksensa, joka tuo lohtua ja iloa.
Teknologisen kehityksen ja digitalisaation kultaisen aikakauden myötä ravintolat ovat kokeneet merkittäviä mullistuksia, jotka ovat muuttanut niin ravintoloiden toimintatapoja kuin asiakaspalvelua pysyvästi. Miten nämä muutokset näkyvät kuluttajille?
Viking Line ja Vuoden Kokki -kilpailu ovat perinteikkäästi tehneet yhteistyötä, joka on tuonut suomalaisen ruokakulttuurin parhaimmistoa meren äärelle. Tänä syksynä yhteistyö nousee kuitenkin uudelle tasolle, kun Vuoden Kokki 2024 -tittelin voittaja, Simo Harrivaara, on saanut ainutlaatuisen mahdollisuuden suunnitella kokonaisen à la carte -menun Viking Linen laivojen ravintoloihin. Tämä uusi avaus merkitsee merkittävää askelta laivaruokailun saralla ja korostaa entisestään kotimaisten raaka-aineiden ja huippuosaamisen arvostusta. Aiemmin Vuoden Kokit ovat luoneet Viking Linen laivoille vain nimikkomenuja, joten nyt Harrivaaran kädenjälki näkyy koko listalla – aina alkupaloista jälkiruokiin. Hänen visionsa on luoda yhtenäinen ja harmoninen kokonaisuus, joka kunnioittaa suomalaisen luonnon syksyisiä makuja ja satokausia.
